Mun jalat tekee vieläkin kuolemaa perjantaisesta jalkapäivästä salilla, mutta silti, kun Cristina kysyi, lähenkö mä mukaan kävellen Dalkeyyn, mä mietin sekunnin ja sanoin että lähen! En oikeestaan ees tiennyt missä tai mikä koko Dalkey on. Vähän säikähdin, kun Google näytti sen olevan about 10km päässä oleva kylä. No ainakin jalat sai hyvän palautus lenkin.
Tein eväs salaatin ja leivän, täytin vesipullon, laitoin kameran reppuun ja lähin ovesta ulos kohti Insomniaa, jossa Cristina ja Johanna ootti. Lähettiin Blackrockin läpi kohti Dun Laoghairea ja siitä kohti Dalkeyta. Aurinko paisto melkeen koko matkan, yks sadekuuro tais tulla, onneks ihan lopussa. Mutta toi tuuli... Se on jotain mistä mä en tykkää, en sitte yhtää. Sillon kun ei tuule, takki päällä on törkeen kuuma. Mutta jos on ilman takkia, jäätyy, kun tuuli iskee. Talvea ootellessa.
Jos mä ihan rehellinen oon, en ois uskonut miten paljon ihastun näihin kyliin Irlannissa. Ne on niin ihanan kotoisia ja tunnelmallisia. Dalkey ei ollut kovin iso, mutta haluun sinne ehdottomasti uudelleen. Syömään johonkin ihanaan ravintolaan ja jälkkärille kahvilaan. Tää maa on kyllä täynnä kahviloita. Joka kulmassa on yks. Ravintoloita myös. Nää ei varmaan kauheesti kokkaile kotona.
Takasin päin tullessa pysähdyttiin Dun Laoghaireen syömään eväät ja kiertelemään pääkatua. Ihana pieni levähdys breikki.
Melkeen 5 tuntia oltiin liikenteessä ja 23 km tuli käveltyä. Voin kertoo, että lämmin kana ja perunat maistu aika hyvältä ton jälkeen! Kiva päivä takana, vähän vaihtelua pubissa istumiseen haha.
Thank you girls!!
-Janina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti